Siirry sisältöön
Legiscope
Valikko
Tietosuoja

Tietosuojaselosteen malli 2026: pohja ja mukautusohjeet (13–14 art.)

Tietosuojaselosteen muokattava malli verkkosivulle: käyttötarkoitukset, oikeusperusteet, vastaanottajat, säilytys ja rekisteröidyn oikeudet käytännössä.

Tietosuojaseloste kertoo ihmiselle, kuka hänen henkilötietojaan käsittelee, miksi niitä tarvitaan ja miten hän voi käyttää oikeuksiaan. Malli auttaa jäsentämään tiedot, mutta julkaistavan tekstin on vastattava organisaation todellista toimintaa. Selosteen hyväksyminen ei itsessään anna lupaa käsitellä henkilötietoja, eikä verkkosivulla oleva linkki korvaa kaikkea keräämisen yhteydessä annettavaa tietoa.

Tämä pohja on tarkoitettu verkkosivun ja siihen liittyvien palvelujen tietosuojatietojen valmisteluun. Siinä erotetaan suoraan ihmiseltä kerätyt tiedot muista lähteistä saaduista tiedoista sekä pakollinen informointi vapaaehtoisesta suostumuksesta. Täytä soveltuvat kohdat selvitettyjen tosiasioiden perusteella. Jos jokin kohta ei koske toimintaa, sen poistaminen on parempi ratkaisu kuin sellaisen käsittelyn kuvaaminen, jota ei todellisuudessa tehdä.

Mitä tietosuojaseloste tarkoittaa?

GDPR ei edellytä kaikissa tilanteissa yhtä tietynnimistä asiakirjaa. Sen 12–14 artiklat edellyttävät, että rekisteröity saa vaaditut tiedot selkeästi, ymmärrettävästi ja helposti saatavilla olevassa muodossa. Tietosuojaseloste, tietosuojailmoitus tai useaan kerrokseen jaettu verkkosivuteksti voi toteuttaa tätä velvollisuutta. Ratkaisevaa on tiedon sisältö, antamisen ajankohta ja se, löytääkö henkilö häntä koskevan tiedon.

Seloste on rekisteröidylle suunnattua viestintää. Sisäinen käsittelytoimien seloste puolestaan kuvaa organisaation käsittelytoimintoja dokumentointia varten. Näiden tietojen pitää sopia yhteen, mutta asiakirjoja ei yleensä pidä julkaista sellaisinaan toistensa tilalla. Sisäinen tekninen lyhenne tai järjestelmäkoodi ei vielä selitä asiakkaalle, mitä hänen tiedoilleen tapahtuu.

Tietosuojavaltuutetun toimiston informointiohje lähtee käsittelyn kokonaiskuvan selvittämisestä. Käytännössä tämä tarkoittaa keskustelua niiden kanssa, jotka vastaanottavat lomakkeet, käsittelevät tilaukset, ylläpitävät sivustoa ja tilaavat markkinointipalvelut. Pelkkä nykyisen selosteen muokkaaminen ei paljasta taustalla toimivaa analytiikkatyökalua tai uutta ulkoistettua asiakaspalvelua.

Milloin tiedot pitää antaa?

Kun tiedot kerätään henkilöltä itseltään, 13 artiklan tiedot annetaan keräämisen yhteydessä. Yhteydenottolomakkeen lähettämisen jälkeen saapuva sähköposti ei yksin korvaa tietoa, jonka olisi pitänyt olla saatavilla ennen lähettämistä. Lomakkeella voidaan käyttää lyhyttä selitystä ja linkkiä yksityiskohtiin, kun olennainen sisältö on aidosti nähtävissä ja kokonaisuus ymmärrettävä.

Jos tiedot saadaan muualta, sovelletaan 14 artiklaa. Tiedot annetaan kohtuullisessa ajassa, viimeistään kuukaudessa niiden saamisesta. Jos henkilöön ollaan sitä ennen yhteydessä, tiedot annetaan viimeistään ensimmäisen yhteydenoton yhteydessä. Jos tiedot aiotaan luovuttaa toiselle vastaanottajalle aikaisemmin, takarajana on ensimmäinen luovutus. Julkinen lähde ei sellaisenaan poista informointivelvollisuutta.

Artikloissa on omat poikkeuksensa, esimerkiksi tilanteet, joissa henkilöllä jo on kyseiset tiedot. Artiklassa 14 on myös muita rajattuja poikkeuksia, joiden edellytykset ja tarvittavat suojatoimet on arvioitava erikseen. Pelkkä suuri asiakasmäärä tai viestinnän vaivalloisuus ei osoita poikkeuksen soveltumista. Muualta saatujen tietojen informointiohje auttaa erittelemään lähteen, määräajan ja mahdollisen poikkeuksen perustelut.

Uusi käyttötarkoitus vaatii oman tarkastelunsa. Artiklojen 13(3) ja 14(4) mukaan tieto uudesta tarkoituksesta ja muut asiaankuuluvat lisätiedot annetaan ennen jatkokäsittelyä. Tietosuojaselosteen päivittäminen ei kuitenkaan yksin tee uudesta käytöstä lainmukaista. Myös käsittelyperuste, tarkoitusten yhteensopivuus ja mahdollinen uuden suostumuksen tarve on arvioitava.

Muokattava tietosuojaselosteen pohja

Seuraavat kohdat muodostavat työpohjan, eivät kaikille organisaatioille valmista oikeudellista ratkaisua. Korvaa hakasulkeet, poista perusteettomat vaihtoehdot ja täsmennä eri käyttötarkoitukset. Jos palvelu käsittelee esimerkiksi lasten tietoja, terveystietoja tai työntekijöiden tietoja, se tarvitsee lisäksi kyseiseen toimintaan sopivan arvioinnin ja riittävän selityksen.

1. Rekisterinpitäjä ja yhteydenotot

Henkilötietojen käsittelystä vastaa [organisaation nimi ja yhteystiedot]. Tietosuojaa koskevat kysymykset ja pyynnöt voi lähettää [toimiva yhteydenottotapa]. [Tarvittaessa edustajan tiedot sekä nimetyn tietosuojavastaavan yhteystiedot.]

2. Käyttötarkoitukset ja perusteet

Käytämme [yksilöidyt tiedot] tarkoitukseen [konkreettinen tarkoitus]. Käsittelyn oikeusperuste on [soveltuva peruste ja tarvittaessa sitä täsmentävä laki]. [Oikeutettuun etuun perustuvassa käsittelyssä: kyseinen etu.] Kuvaa jokainen olennainen tarkoitus erikseen.

3. Käsiteltävät tiedot ja niiden lähteet

Käsittelemme [todelliset tietoryhmät]. Saamme tiedot [henkilöltä, nimetyistä tai riittävän täsmällisesti kuvatuista muista lähteistä]. [Kun tietoja saadaan muualta: ilmoita myös, ovatko lähteet julkisesti saatavilla.]

4. Tietojen antamisen merkitys

[Kun tiedot kerätään henkilöltä:] Tietojen [yksilöi tiedot] antaminen perustuu [lakiin tai sopimukseen / on sopimuksen tekemisen edellytys / on vapaaehtoista]. Jos näitä tietoja ei anneta, [todellinen seuraus]. Erota pakolliset ja vapaaehtoiset tiedot.

5. Vastaanottajat ja kansainväliset siirrot

Tietoja saavat [vastaanottajat tai täsmälliset vastaanottajaryhmät ja niiden tehtävät]. [Jos siirtoja tapahtuu:] Tietoja siirretään [kohde ja vastaanottajaryhmä] EU:n tai ETA:n ulkopuolelle. Siirron peruste on [soveltuva järjestely]. Tietoa suojatoimista ja niiden jäljennöksen saa [tapa tai paikka].

6. Säilyttäminen

Säilytämme [tietoryhmä] [aika ja sen alkamishetki tai selkeät määräytymisperusteet]. [Erittele tarvittaessa aktiivinen käyttö, lain edellyttämä säilytys ja oikeudellisia vaatimuksia varten rajattu säilytys.]

7. Oikeudet ja suostumuksen peruuttaminen

Voit pyytää pääsyä tietoihisi ja virheellisten tietojen oikaisemista. Sinulla voi olla oikeus tietojen poistamiseen, käsittelyn rajoittamiseen, käsittelyn vastustamiseen tai tietojen siirtämiseen järjestelmästä toiseen sovellettavien edellytysten täyttyessä. [Selitä tämän toiminnan kannalta olennaiset edellytykset.]

[Suostumukseen perustuvassa käsittelyssä:] Voit peruuttaa suostumuksen [helppo tapa]. Peruuttaminen ei vaikuta sitä edeltäneen suostumukseen perustuneen käsittelyn lainmukaisuuteen. Voit tehdä kantelun valvontaviranomaiselle, Suomessa tietosuojavaltuutetun toimistolle. Yhteystiedot ja toimintaohjeet: [ajantasainen linkki].

8. Automaattiset päätökset ja muut tiedot

[Kuvaa mahdollinen 22 artiklan mukainen automaattinen päätöksenteko, siihen liittyvä profilointi, merkitykselliset tiedot logiikasta sekä käsittelyn merkittävyys ja arvioidut seuraukset. Jos tällaista ei tehdä, kerro asia vain, jos olet varmistanut sen.]

Selosteen versio ja päivämäärä: [tiedot]. Olennaisista muutoksista tiedotetaan [todellinen menettely].

Käyttötarkoituksen ja oikeusperusteen täsmentäminen

Yhden pitkän perusteluettelon sijaan liitä jokainen peruste sitä vastaavaan tarkoitukseen. Verkkokaupan tilauksen toimittamiseen tarvittavia tietoja voidaan käsitellä sopimusperusteella, kun sopimus on rekisteröidyn kanssa ja käsittely todella on sen täyttämiseksi tarpeen. Sama peruste ei automaattisesti kata myöhempää mainontaa, verkkokäyttäytymisen seurantaa tai asiakastilin säilyttämistä rajattomasti.

Lakisääteisen velvoitteen kohdalla kerro ymmärrettävästi, mikä velvoite on kyseessä. Esimerkiksi kirjanpitoon kuuluva aineisto voi vaatia erillistä säilyttämistä, mutta kaikkia asiakaspalvelun viestejä ei siksi muuteta kirjanpitoaineistoksi. Oikeutettu etu puolestaan edellyttää todellista etua, tarpeellisuutta ja rekisteröidyn oikeuksien huomioimista. Oikeutetun edun tasapainotesti auttaa arvioimaan, kestääkö suunniteltu perustelu tarkastelun.

Suostumus pitää erottaa tietosuojatiedon vastaanottamisesta. Selosteessa kerrotaan käsittelystä, kun taas suostumus on henkilön vapaaehtoinen valinta tiettyyn käsittelyyn. Suostumuksen edellytyksiä ei täytä pakollinen rasti, jolla henkilö hyväksyy samalla kaiken organisaation nykyisen ja tulevan tietojen käytön. Pakollista palveluviestintää ja vapaaehtoista markkinointia ei pidä yhdistää yhdeksi epäselväksi valinnaksi.

Suomessa sähköiseen suoramarkkinointiin sovelletaan myös sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 200 §:ää; käytännön periaatteet on koottu KKV:n suoramarkkinointiohjeeseen. Luonnolliselle henkilölle suunnatun sähköpostimarkkinoinnin lähtökohtana on ennakkosuostumus; laissa on rajattu poikkeus omien vastaavien tuotteiden tai palvelujen markkinointiin myynnin yhteydessä saatuja yhteystietoja käyttäen. Poikkeukseen kuuluu helppo ja maksuton kielto-oikeus tietoja kerättäessä ja jokaisen viestin yhteydessä. Pelkkä maininta oikeutetusta edusta tietosuojaselosteessa ei korvaa näitä vaatimuksia.

Jos toiminta sisältää erityisiä henkilötietoryhmiä, kuten terveystietoja, tavallisen 6 artiklan perusteen lisäksi tarvitaan soveltuva 9 artiklan poikkeus. Älä lisää lomakkeelle arkaluonteista vapaatekstikenttää varmuuden vuoksi. Kysy ensin, tarvitaanko tieto lainkaan ja voidaanko tarkoitus toteuttaa vähemmillä tiedoilla. Seloste ei korjaa tarpeetonta keräämistä.

Mistä tiedot tulevat ja kenelle ne menevät?

Kartoita myös tiedot, joita henkilö ei itse kirjoita näkyvälle lomakkeelle. Sivusto voi tallentaa aikaleiman, laitteen tietoja, lokitietoja ja verkon tunnisteita. IP-osoitteen luonne henkilötietona riippuu tunnistettavuuden arvioinnista; sitä ei voi sivuuttaa vain siksi, ettei lomakkeella kysytä nimeä. Kerro teknisten tietojen todellinen tarkoitus sekä niiden käsittelyn olennaiset ehdot.

Vastaanottajaryhmän on autettava lukijaa ymmärtämään tietojen kulkua. Ilmaus yhteistyökumppanit voi olla liian väljä, jos sillä tarkoitetaan sekä maksupalvelua, kuljetusyhtiötä että ulkoistettua asiakaspalvelua. Selvitä kunkin toimijan rooli. Osa toimii ohjeiden mukaan henkilötietojen käsittelijänä, osa voi olla itsenäinen rekisterinpitäjä omassa toiminnassaan. Kaikkien palveluntarjoajien nimeäminen käsittelijöiksi ei ratkaise tätä kysymystä.

EU:n tai ETA:n ulkopuoliset siirrot on tarkasteltava erikseen. Pelkkä palvelimen sijainti Suomessa ei sulje pois siirtoa, jos ulkopuolinen vastaanottaja saa etäyhteydellä pääsyn tietoihin kolmannesta maasta. Selvitä myös alihankkijat ja tukipalvelut. Kansainvälisten henkilötietosiirtojen opas auttaa erottamaan siirron tunnistamisen sen lainmukaisuuden arvioinnista.

Jos siirtoja on, selosteessa kuvataan soveltuva tietosuojan riittävyyttä koskeva päätös tai käytettävät asianmukaiset suojatoimet ja tapa saada niistä tietoa tai jäljennös. Vakiolausekkeiden nimi yksin ei selitä koko siirtojärjestelyä eikä osoita sen riittävyyttä. Tarkista, että seloste, toimittajasopimukset ja tosiasialliset käyttöoikeudet kertovat samasta järjestelystä.

Säilytysajat, jotka ihminen voi ymmärtää

Kerro säilytysaika tai sen määrittelyperusteet niin, että henkilö voi hahmottaa käsittelyn keston. Ilmaus niin kauan kuin tarpeen ei yleensä selitä riittävästi, mistä tarpeellisuus muodostuu. Tilauksen asiakirjat, tukipyynnöt, markkinointivalinnat ja tekniset lokit voivat vaatia eri ratkaisut. Ajan alkamishetki on yhtä tärkeä kuin kuukausien tai vuosien määrä.

Älä kopioi toisen organisaation säilytysaikoja omaan selosteeseen. Arvioi tarkoitus, soveltuva lainsäädäntö ja mahdolliset oikeudelliset vaatimukset sekä se, mitkä tiedot todella tarvitaan kuhunkin tarkoitukseen. Säilytyksen rajoittamisen periaate koskee myös varmuuden vuoksi kerättyjä kopioita. Palveluntarjoajan oletusasetus ei yksin perustele organisaation valitsemaa säilytysaikaa.

Erota aktiivinen asiakaskäyttö rajatusta säilytyksestä. Lain vuoksi säilytettävä lasku ei tarvitse samaa käyttöoikeusjoukkoa kuin avoin asiakaspalvelupyyntö. Jos tietoja säilytetään oikeudellisen vaatimuksen vuoksi, arvioi peruste, tarvittava aineisto ja säilytyksen päättyminen erikseen. Näin seloste voi kuvata todellisen eron jatkuvan palvelukäytön ja rajatun arkistoinnin välillä.

Varmista myös poistamisen toteutuminen. Jos seloste lupaa tietojen poistuvan tietyn ajan jälkeen, organisaation on tiedettävä, mitä tapahtuu järjestelmässä, vientitiedostoissa ja palveluntarjoajien kopioissa. Varmuuskopiot voivat vaatia oman hallitun menettelynsä, mutta niitä ei pidä käyttää yleisenä perusteluna loputtomalle säilyttämiselle. Kerro asiakkaalle olennaiset seikat ilman tarpeettoman yksityiskohtaista teknistä kuvausta.

Rekisteröidyn oikeuksien kuvaaminen oikein

Oikeuksien luettelo ei saa luvata jokaisessa tilanteessa ehdotonta poistamista tai kaikkien tietojen siirtämistä. Pääsy tietoihin ja virheiden oikaisu ovat eri asioita kuin poistaminen, rajoittaminen ja vastustaminen. Kuvaa oikeudet suhteessa käsittelyyn ja kerro helppo yhteydenottotapa. Tarkastusoikeuden ohje auttaa valmistautumaan siihen, mitä organisaation on pystyttävä löytämään ja toimittamaan.

Tietojen poistaminen määräytyy 17 artiklan edellytysten ja poikkeusten mukaan. Lakisääteinen säilytys tai tarpeellinen käsittely oikeudellisia vaatimuksia varten voi estää joidenkin tietojen poistamisen, mutta syy pitää yksilöidä. Oikeus tulla unohdetuksi ei siis tarkoita lupausta poistaa kaikki aineisto aina pyynnöstä. Toisaalta yhden asiakirjan säilytysvelvollisuus ei oikeuta säilyttämään kaikkea muuta tietoa.

Tietojen siirrettävyys koskee tietyin edellytyksin henkilön toimittamia tietoja, kun käsittely perustuu suostumukseen tai sopimukseen ja tapahtuu automaattisesti. Vastustamisoikeus liittyy muun muassa yleistä etua koskevaan tehtävään tai oikeutettuun etuun perustuvaan käsittelyyn. Suoramarkkinointia saa vastustaa milloin tahansa, minkä jälkeen tietoja ei enää käsitellä siihen tarkoitukseen. Tämä oikeus tuodaan selvästi ja muusta tiedosta erillään esiin viimeistään ensimmäisen yhteydenoton yhteydessä.

Oikeuspyyntöihin vastataan ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kuukaudessa pyynnön vastaanottamisesta. Määräaikaa voidaan tarvittaessa jatkaa kahdella kuukaudella pyyntöjen monimutkaisuuden tai määrän vuoksi, mutta jatkosta ja sen syistä kerrotaan ensimmäisen kuukauden aikana. Jos pyyntöön ei ryhdytä toimiin, syyt sekä tieto kantelu- ja oikeussuojamahdollisuuksista annetaan ilman viivytystä ja viimeistään kuukaudessa. Selosteeseen merkitty sähköpostiosoite tarvitsee siksi myös toimivan käsittelyrutiinin.

Selosteen sijoittaminen ja ymmärrettävyys

Pysyvä linkki verkkosivun alatunnisteessa on hyödyllinen, mutta lomakkeiden ja muiden keräystilanteiden yhteydessä tarvitaan tilanteeseen sopiva informointi. Aloita siitä, mitä käyttäjä on juuri tekemässä. Tilausta jättävä ihminen tarvitsee olennaiset tiedot ostamiseen liittyvästä käsittelystä, ei ensimmäiseksi pitkää kuvausta työnhakijoiden tietojen säilyttämisestä. Verkkokaupan tietosuojaopas auttaa erottamaan ostamisen, asiakastilin ja markkinoinnin.

Kyselyn yhteydessä kerro, mihin vastauksia käytetään, tarvitaanko tunnisteita ja ketkä lukevat yksittäiset vastaukset. Kyselylomakkeen tietosuojaratkaisut vaikuttavat siihen, mitä selosteessa on kuvattava. Älä kutsu kyselyä anonyymiksi, jos henkilö voidaan yhdistää vastauksiin tunnisteen, kirjautumisen tai muun saatavilla olevan tiedon avulla.

Kirjoita kohderyhmän ymmärtämällä kielellä. Jos palvelu suunnataan lapsille, erityisen selkeä ilmaisu on tarpeen. Kansainvälisessä palvelussa arvioi, millä kielillä ihmiset voivat tosiasiassa ymmärtää tiedot; GDPR ei ratkaise asiaa mekaanisella säännöllä, jonka mukaan jokainen sivuston kielivalinta aina edellyttää täsmälleen samanlaista käännöstä. Olennaista on ymmärrettävä informointi todelliselle kohderyhmälle.

Evästeitä ja muita seurantatekniikoita koskeva tieto voidaan jäsentää erikseen, jos kokonaisuus pysyy johdonmukaisena. Tietosuojaseloste ei korvaa tarvittavaa suostumusratkaisua eikä suostumusbanneri kaikkia tietosuojatietoja. Suostumustenhallinnan työkalujen vertailu auttaa arvioimaan toteutusta. Tarkista aina sivuston todellinen toiminta sekä soveltuvat sähköisen viestinnän säännöt ennen tekstien viimeistelyä.

Esimerkki: ajanvarauspalvelun tiedot eivät ole yksi kokonaisuus

Kuvitellaan yritys, jonka verkkosivulla asiakas varaa tapaamisajan. Yritys tarvitsee yhteystiedon vahvistuksen lähettämiseen ja tiedon valitusta palvelusta. Lomakkeella on lisäksi vapaaehtoinen kenttä lisätiedoille sekä valinta uutiskirjeen tilaamisesta. Ennen selosteen kirjoittamista yrityksen pitää erottaa ajanvarauksen hoitaminen, asiakkaan mahdollisesti lähettämät lisätiedot ja myöhempi markkinointi. Yksi yleinen tarkoitus, asiakassuhteen hoitaminen, ei kerro näiden eroa.

Lisätietokenttä voi houkutella asiakasta kertomaan terveydestä tai muista yksityisistä asioista, vaikka yritys ei tarvitse niitä varaukseen. Tällöin ensimmäinen korjaus voi olla kentän poistaminen tai sen ohjeen täsmentäminen. Selosteeseen ei kannata vain lisätä laajaa luetteloa mahdollisista arkaluonteisista tiedoista. Jos tiedot ovat aidosti tarpeellisia palvelun luonteen vuoksi, yrityksen pitää arvioida niiden käsittely erikseen ja kertoa siitä asiakkaalle ymmärrettävästi.

Ajanvarauksen järjestelmätoimittaja voi puolestaan lähettää muistutuksen tekstiviestinä toisen palvelun kautta. Selosteen valmistelijan on selvitettävä tämä ketju, jotta vastaanottajaryhmät ja siirrot voidaan kuvata oikein. Vahvistusviestin lähettäminen on eri asia kuin mainoksen liittäminen viestiin. Viestin nimi tai tekninen lähetyskanava ei yksin ratkaise sen tarkoitusta eikä sovellettavia markkinointisääntöjä.

Jos yritys alkaa myöhemmin käyttää varaushistoriaa asiakkaiden luokitteluun, tarkastelu ei pääty uuden lauseen lisäämiseen selosteeseen. Ensin selvitetään, mitä luokittelu tarkoittaa, miten se vaikuttaa asiakkaisiin ja mikä on käytön oikeusperuste. Sen jälkeen arvioidaan, mitä lisätietoa tarvitaan ja milloin se annetaan. Asiakkaalle annettu alkuperäinen informaatio ei kata automaattisesti kaikkia uusia mahdollisuuksia, joita ohjelmiston seuraava versio tarjoaa.

Automaattinen päätöksenteko on kuvattava seurauksineen

Selosteen laatijan on kysyttävä myös, tekeekö järjestelmä asiakkaasta päätöksiä ilman todellista ihmisen osallistumista. Kaikki automaatio ei ole 22 artiklan mukaista päätöksentekoa. Esimerkiksi viestin automaattinen lähettäminen ei sellaisenaan tarkoita päätöstä, jolla on henkilöön oikeudellisia tai vastaavalla tavalla merkittäviä vaikutuksia. Toisaalta palveluun pääsyn ratkaiseva automaattinen arviointi voi vaatia aivan eri tarkastelun kuin tavallinen ilmoituksen lähetys.

Jos kyseinen artikla soveltuu, pelkkä toteamus algoritmien käytöstä ei riitä. Henkilö tarvitsee merkityksellisiä tietoja menettelyn logiikasta sekä merkityksestä ja arvioiduista seurauksista. Selitä ymmärrettävästi esimerkiksi, mitkä tiedot vaikuttavat arviointiin ja mitä päätös käytännössä merkitsee. Selvitä myös kyseisessä tilanteessa vaadittavat suojatoimet ja oikeudet. Informointi ei kuitenkaan itsessään anna lupaa tehdä päätöstä, jos sen aineelliset edellytykset puuttuvat.

Tarkasta valmis teksti ennen julkaisua

Anna luonnos henkilölle, joka tuntee käytännön asiakaspalvelun, ja henkilölle, joka tuntee järjestelmän. Pyydä heitä tarkistamaan samat väitteet eri suunnista. Jos teksti sanoo, ettei tietoja siirretä organisaation ulkopuolelle, vastaako tämä käytössä olevaa pilvipalvelua? Jos tiedot luvataan poistaa määräajan jälkeen, tietääkö järjestelmän ylläpitäjä, mikä toiminto poiston tekee? Näin tekstin tarkastus voi paljastaa myös korjattavan toimintatavan.

Kokeile lukupolkua käyttäjän tekemänä toimintona. Avaa lomake, siirry sen tietosuojalinkkiin ja etsi vastaus siihen, kuka käyttää juuri näitä tietoja. Tarkista, että linkki toimii ilman kirjautumista silloin, kun itse lomakekin on avoin. Varmista myös, ettei olennainen tieto jää pelkästään hiiren osoittimella avattavaan selitteeseen tai vaikeasti luettavaan kuvaan. Hyvä sisältö tarvitsee saavutettavan esitystavan ollakseen käytännössä hyödyllistä.

Päivityksistä kannattaa säilyttää sisäinen versiohistoria. Se auttaa selvittämään, mitä tietoa tiettynä ajankohtana annettiin ja mihin muutos liittyi. Kyse on suositellusta osoitusvelvollisuuden käytännöstä, ei siitä, että GDPR määrää jokaisen selosteen vanhat versiot julkaistaviksi verkkosivulla. Päätä myös, miten merkittävä muutos kerrotaan niille henkilöille, joita se koskee; pelkkä uusi päivämäärä alatunnisteessa ei aina tavoita heitä.

Kun teksti on valmis, poista tyhjät hakasulkeet, keskenään ristiriitaiset vaihtoehdot ja sisäiset kirjoitusohjeet. Tarkista erityisesti yrityksen oikea nimi, toimiva yhteysosoite ja se, että jokainen mainittu palvelu on todella käytössä. Älä julkaise kuvitteellista tietosuojavastaavaa tai tekaistua siirtoperustetta vain siksi, että mallissa on niille paikka. Avoin kysymys pitää ratkaista ennen sitä käsittelyä, jonka lainmukaisuus riippuu vastauksesta.

Mitä Postin ratkaisu opettaa tiedon saatavuudesta?

KHO:n ratkaisu 2023:81 koski Postin osoitteenmuutospalvelun informointia. Seuraamuskollegion päätös oli annettu 18.5.2020; korkein hallinto-oikeus saattoi vuonna 2023 voimaan 100 000 euron seuraamusmaksun. Asiassa arvioitiin muun muassa sitä, miten tieto tietojen luovutuksista ja kielto-oikeudesta löytyi palvelun linkki- ja painikepolulta.

Ratkaisun käytännön merkitys ei ole siinä, että jokainen puuttuva otsikko johtaisi samaan seuraamukseen. Se osoittaa, miksi tekstin olemassaolo jossakin verkkosivulla ei vielä riitä. Tarkasta tiedon löydettävyys käyttäjän näkökulmasta: mitä hän näkee juuri ennen tietojen lähettämistä ja mistä hän ymmärtää voivansa vastustaa tiettyä käyttöä? Tekstin pitää toimia myös henkilölle, joka ei tunne organisaation palvelunimiä.

Selosteen ylläpito ja tavalliset kysymykset

Kuka vastaa tietojen oikeellisuudesta?

Rekisterinpitäjä vastaa informoinnista, vaikka tekstin olisi kirjoittanut ulkopuolinen asiantuntija. Nimeä käytännön ylläpitäjä ja varmista, että muutokset järjestelmiin, vastaanottajiin tai tarkoituksiin tulevat hänen tietoonsa. Käsittelytoimien selosteen malli voi auttaa kokoamaan pohjatiedot, mutta julkaistavan tekstin ymmärrettävyys täytyy tarkistaa erikseen.

Tarvitaanko jokaiseen lomakkeeseen oma seloste?

Ei välttämättä erillistä asiakirjaa. Sama seloste voi kattaa useita lomakkeita, kun kunkin tilanteen tiedot löytyvät helposti ja tarkoitukset erottuvat. Jos käsittelyt ovat olennaisesti erilaisia, kohdennettu osio tai erillinen ilmoitus voi olla selkeämpi. Ratkaisu tehdään käyttäjän tiedontarpeen, ei pelkän asiakirjojen lukumäärän perusteella.

Pitääkö käyttäjän hyväksyä seloste?

Tietojen antaminen ei yleensä edellytä selosteen hyväksymistä. Jos käsittelyyn tarvitaan suostumus, pyydä se erillisellä, ymmärrettävällä valinnalla. Tallenna tarvittaessa näyttö siitä, mikä informaatio oli saatavilla, mutta älä muuta tiedoksiantoa kaikkia käyttötarkoituksia koskevaksi näennäiseksi luvaksi.

Kuinka usein seloste pitää päivittää?

GDPR ei määrää kaikille selosteille yhtä vuosittaista päivityspäivää. Olennaisten muutosten pitää näkyä tiedoissa oikeaan aikaan, ja uutta tarkoitusta koskeva informointi annetaan ennen jatkokäsittelyä. Säännöllinen sisäinen tarkastus auttaa löytämään unohtuneet muutokset, mutta ei korvaa jatkuvaa yhteyttä niihin työntekijöihin, jotka muuttavat palvelun toimintaa.

Informoinnin oikeudellinen lähtökohta on yleinen tietosuoja-asetus, erityisesti sen 12–14 artiklat. Mallia sovellettaessa on tarkistettava myös toimintaan liittyvä suomalainen erityislainsäädäntö.

L
Kirjoittanut
Legiscope
Legiscope

Vie ohjeistus käytäntöön

Katso, miten Legiscope yhdistää tietosuojarekisterit, lähdeaineiston ja tarkastettavan työn.

Varaa räätälöity esittely
Jatka lukemista

Aiheeseen liittyvät artikkelit

01Tietosuoja

Automaattinen henkilötietojen käsittely ja GDPR:n soveltamisala

GDPR:n tarkoittama automaattinen henkilötietojen käsittely ei edellytä tekoälyä, robottia tai koneen itsenäistä päätöstä. Tavallinen asiakastietojen tallentaminen tietokoneelle voi kuulua sen…

8. syyskuuta 2026
02Tietosuoja

Automaattiset päätökset: GDPR 22 artiklan rajat ja suojatoimet

GDPR:n 22 artikla koskee päätöksiä, jotka perustuvat pelkästään automaattiseen käsittelyyn ja joilla on henkilöön kohdistuvia oikeusvaikutuksia tai vastaavalla tavalla merkittäviä vaikutuksia. Kyse…

8. syyskuuta 2026
03Tietosuoja

DORA Suomessa 2026: soveltamisala, raportointi ja toteutus

DORA-asetusta sovelletaan Suomessa 17. tammikuuta 2025 alkaen. Sen tarkoituksena on varmistaa, että finanssialan palvelut kestävät tietojärjestelmien häiriöitä ja että organisaatio osaa palauttaa…

4. heinäkuuta 2026
04Tietosuoja

Erityiset henkilötietoryhmät: GDPR 9 artiklan käsittelyehdot

Erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien tietojen käsittely on lähtökohtaisesti kielletty. GDPR:n 9 artikla sisältää poikkeukset tähän kieltoon. Organisaation on tunnistettava sekä soveltuva poikkeus…

8. syyskuuta 2026
05Tietosuoja

GDPR 12 artikla: selkeä informointi ja tietopyyntöjen käsittely

GDPR:n 12 artikla määrää, miten rekisterinpitäjä kertoo henkilötietojen käsittelystä ja auttaa ihmisiä käyttämään oikeuksiaan. Tiedot on annettava selkeästi, ymmärrettävästi ja helposti saatavilla.…

8. syyskuuta 2026
06Tietosuoja

GDPR 14 artikla: muualta kerättyjen tietojen informointi

Yritys saa uuden yhteyshenkilön tiedot sopimuskumppanilta, täydentää asiakasrekisteriä julkisesta lähteestä tai ostaa ammatillisia yhteystietoja. Henkilö ei itse täyttänyt yrityksen lomaketta, mutta…

8. syyskuuta 2026
07Tietosuoja

GDPR-ohjelmisto pk-yrityksille: tarpeet ja käyttöönotto

Pk-yrityksen GDPR-ohjelmiston valinta alkaa omasta työstä: kuka tietää, mitä henkilötietoja käsitellään, kuka hyväksyy muutokset ja miten rekisteröidyn pyyntöön vastataan? Yrityksen koko ei yksin…

4. heinäkuuta 2026
08Tietosuoja

GDPR-ohjelmiston hinta 2026: näin vertailet kokonaiskustannusta

GDPR-ohjelmiston hinnasta ei saa luotettavaa vastausta vertaamalla irrallisia kuukausimaksuja. Tarjous voi rajata käyttäjät, käsittelytoimet, tietopyynnöt, tuen ja viennit eri tavoin. Suomessa…

4. heinäkuuta 2026